Aija

Olen syntynyt 2.5.1994 Anjalankoskella, mutta asustelen nykyäänTampereella. Minulle on kerrottu, että olen kääpiöpinseri, ja sen täytyy olla jotain hyvinhyvin erikoista. Olen aika sopivan kokoinen, vain 27 senttiä korkea ja alle neljä kiloa painava. Minulla on lyhyt punainen turkki, somat mustat kynnet ja isot tummat silmät, joten omasta mielestäni olen kaikkia muita hienompi. Lenkillä siitä pitääkin vastaantuleville kavereille aina huomauttaa, jos eivät muuten ymmärrä.

Isäni on Suomen muotovalio Of Leijliden Jack-Mann, ja äitini Of Leijliden Grazia. Isä asuu kotikennelissäni, joka on nimeltään Isrik -kennel. Minä olen heidän ensimmäisiä kasvattejaan, ja virallinen nimeni onkin Isrik Aiah. Pentuna jo osasin näyttää kahdelle veljelleni ja yhdelle sisarelle, kuka syö ensin! Syöminenhän on nimittäin tärkeintä mitä kääpiöpinseri voi tehdä, ja sen minä olen ihan itse keksinyt. Toiseksi tärkeintä on metsässä hajujen perässä juokseminen ja emäntäväen naaman päällä makaaminen, ja kaikki muu onkin sitten aika turhaa. Harrastan kuitenkin välillä agilityä ja tottelevaisuuskoulutusta, ja menetteleväthän nekin, kun namia vaan saa.

Minä olen jo iso tyttö, ja minulla on yksi pentukin. Se tuli sen jälkeen kun minut vietiin Vaajakoskelle Topia katsomaan, ja Topi olikin aika kiva. Pojan kävin tekemässä Isrik -kennelissä, antoivat sille nimeksi Isrik Damagotchi ja harmittelivat, kun tuli vain yksi. Vaikka olihan siinäkin hoitelemista. Eihän sitä pikkurääpälettä voinut päästää mihinkään yksin, ja ulkoillessasitä piti koko ajan tökkiä, kun ei se oikein osannut olla kunnolla. Kyllä olikin helpotus, kun emäntä haki minut kotiin, ja pääsin taas sänkyyn peiton alle nukkumaan.

Minua ei haittaa yhtään, vaikka olen perheen ainoa kääpiöpinseri. Saan yksin kaiken huomion, namit, rapsutukset, luut ja muut hyvät. Osaan olla hiljaa ja kiltisti kotona kun isot ihmiset ovat poissa, ja matkustelukin käy kätevästi. Olen ollut mukana liftaamassakin, koska osaan käyttäytyä niin nätisti. Joskus kylläkin saan toruja, kun kuulemma liian äänekkäästi huomautan olemassaolostani toisille koirille. Mutta kun on näin pieni, niin täytyy pitää isoa ääntä, tai muuten ne luulevat, että en osaa pitää puoliani. Niin se on!

Emännän sähköposti: terhit@freenet.hut.fi

Kennel ISRIK, pentutiedustelut

Suomen Snautseri-Pinserikeskusjärjestö * Tampereen Seudun Koirakerho * Suomen Kennelliitto * Klinikkaklubi